Tiivistelmä MTK Keski-Suomen syyskokouksesta 2019

MTK Keski-Suomen johtokunnan puheenjohtaja Tero Lahti avasi kokouksen. Puheessaan hän kertoi haastavasta viljelyvuodesta. Viljelijöiden on varauduttava muuttuviin ilmastotekijöihin. Talous kuitenkin laahaa edelleen, eikä muutu paljoakaan. Vienti lisääntyy, mutta vilja- ja maitopuolella ei taloudessa muutosta näy. Miten voisimme siis parantaa tilojen kannattavuutta?

Kokousesitelmän pitäjäksi vaihtui nopealla aikataululla hiiliviljelijä. Lahti kysyi kokousväeltä löytyykö meillä edelleen tarvetta jokapäiväiselle hiilikeskustelulle, jopa järjestömme sisällä? Aiheen käsittely on kuitenkin tärkeää niin kauan, kuin koko kuluttaja- sekä mediakenttä aiheesta keskustelee. Hiilensidonta ja -viljely ovat keinoja kannattavuuden parantamiseen.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi metsäsektorin ajankohtaiskuulumiset. Tiirola aloitti puheen ajankohtaisilla hallitusuutisilla. Hallituksen kaatuminen sekä metsä- että maatalouden kannalta on erittäin haastavaa ja asettaa nykyiset hyvät kehityskohteet suuren riskin alle.

Kotimaan metsäpolitiikassa työstetään uutta Kemera-tukea. Metsälakia ja tuholain evaluointia käsitellään eduskunnassa ensi vuoden aikana. Valtion maiden avohakkuukiellon vastustuksella pyritään vahvistamaan metsänomistajan oikeutta omaan maahansa. Jos avohakkuukielto toteutuu valtion metsissä, laajeneeko se pian koskemaan myös yksityismetsänomistajia? Metsäsertifiointijärjestelmät ovat arviointivaiheessa ja niihin pyritään vaikuttamaan vahvasti.

Hiilensidontapalveluita on kiinnostuneita tarjoamaan jopa 2/3 metsänomistajista. Toimenpideperusteiden lopputuotteet ovat helpompia metsänomistajalle, tarvitsemme markkinavetoisia hiilensidontapalveluita. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, tarvitaan aikaa, laskentaa ja dokumentointia. Ensimmäinen konkreettinen teko hiilimarkkinoilla MTK:lla on yhteistyössä 4H-järjestön kanssa toteutettava TaimiTeko-kampanja, jossa metsitetään karuja maita. Hiilikeskustelussa tarvitsemme kokonaisvaltaista tutkimustietoa. Suomi voi olla maailmanpelastaja, jos luovumme hakkaamisesta, mutta silloin hakkaaminen siirtyy muihin maihin, jopa sellaisiin maihin, joissa metsää ei uudisteta lainkaan.

Hiiliviljelystä oli kertomassa viljelijä Jyri-Pekka Lemettinen Carbon Action -hankkeesta. Lemettinen esitteli Carbon Action -hankkeen, joka on BSAG:n eli Itämeri-säätiön ylläpitämä. Hankkeen toteuttamisessa on mukana useita eri säätiöitä, aina Valiosta ja S-ryhmästä Itämeri-säätiöön ja MTK-säätiöön. Hankkeeseen kuuluu 108 maatilaa, joista Lemettisen isännöimä Jokinotkon karjatila on yksi. Tiloja on ympäri Suomen, kuitenkin keskittyen Etelä-Suomen seuduille. Hankkeessa on myös jokaista tuotantosuuntaa mukana, myös luomu mukaan lukien.

Lemettisen usko toimintaan oli vahva ja näyttöjä maanparantumisesta ja esimerkiksi laidunkauden pidentymisestä oli tullut nyt jo. Tarkemmat tutkimustulokset tulevat muutaman vuoden kuluttua uusien maanäytteiden myötä. Kokousväki kuunteli suurella mielenkiinnolla esitystä ja lopuksi kehuivat selväsanaista esitystä. Asennemuutos viljelijäpiireissä on käynnissä ja tämän tyyppistä koulutusta toivottiin muillekin viljelijöille.

Kokouksessa päätettiin myös liiton tulevan vuoden painopisteitä. Tulevaa edunvalvonnan vuotta värittää järjestöuudistuksen toimeenpano sekä liitto- ja yhdistyskentällä. Perinteisen edunvalvonnan lisäksi panostetaan viestintään ja otetaan käyttöön täysin uusia toimintamalleja. Myös ilmasto- ja ympäristöasioiden tiedon välittäminen ovat suuressa roolissa nykyhetkessä.

MTK Keski-Suomen johtokunnasta erovuorossa olivat Ari Hautsalo, Juhana Jalkanen ja Paavo Hienola. Hautsalon tilalle MTK Viitasaari esitti Maija Laahasta. Laahanen valittiin uudeksi johtokunnan jäseneksi ja hänen lisäkseen valittiin jatkamaan Jalkanen ja Hienola.

Hiiliviljelijän esitelmä, Jyri-Pekka Lemettinen