Varautuva viljelijä -hanke  

Huoltovarmuuden vahvistamista Keski-Suomessa 

 

Varautuva viljelijä -hanke toimii Keski-Suomen alueella ja on ProAgria Keski-Suomen ja MTK-Keski-Suomen yhteishankkeena. Hankkeessa koulutetaan viljelijöitä ilmastoon, tuotantoon ja talouteen liittyvien riskien tunnistamiseen ja niihin varautumiseen. Varautumisen myötä tuetaan Keski-Suomen huoltovarmuutta ja elintarvikeomavaraisuutta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. 

Tule mukaan hankkeen toimintaan! 

 

Hankkeen nettisivut: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/varautuva-viljelija/  

Facebook-sivut: https://www.facebook.com/groups/varautuvaviljelija/  

Instagram-sivut: https://www.instagram.com/varautuvaviljelija/  

 

Hankkeen tulevat tapahtumat  

Kaikki tapahtumat löydät yhdeltä sivulta (ajankohtaista): https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/varautuva-viljelija/  

 

• 10.9. klo 11–15 Tärppejä öljykasvien viljelyn syystöihin 

• 16.9. klo 17–19 Perheen maatilapäivä, Konnevesi 

• 28.10. klo 10–13 Hengähdä hetki - hyvinvointia viljelijälle -hyvinvointiwebinaari, Teams 

• 5.11. klo 12–15 Puhutaanko maatalousyrittäjän rahoista? -webinaarisarja (marraskuusta alkaen) 

• 10.12. Klo 12–15 Maatilan kyberturvallisuus käytännössä -webinaari 

__________________________________________________________________________________ 

Paloturvallisuus maatilalla 

Tiesitkö, että keskimäärin melkein joka toinen päivä maatalousrakennuksissa syttyy tulipalo? Vuosittain syttyy noin 150–180 tulipaloa ja yleensä syynä on sähkölaitepalot. (Lähteet: Keski-Suomen pelastuslaitos, 2026) 

Kolme yleisintä syytä maatilapaloille on sähkölaitteet, työkoneet ja lämpökeskus/kuivuri/hakelämpökeskus. Haastavat olosuhteet (mm. kosteus, pöly, jyrsijät) aiheuttavat sähkölaitteille häiriöitä. Lisäksi vanhat ja huonokuntoiset sähkölaitteet, esim. huonot liitokset, oikosulut, rikkinäiset johdot ja koneet, rikkinäiset pistorasiat ja katkaisijat sekä vääränlaiset asennukset sytyttävät yleisimmin tulipaloja. Konepaloissa syynä voi olla esimerkiksi sähköjohtojen kuluminen, hankautuminen tai laitteen oikosulku. Lämpökeskuksen tai viljakuivaamon toimintahäiriö tai mekaaninen vika saattavat aiheuttaa tulipaloja. Tuotantorakennuksen yhteydessä sijaitseva lämpökeskus on aina suuri riski. (Lähde: Lähitapiola, Maatilojen paloturvallisuus, varautumispäivä 21.3.2022). 

Tulipaloon varautumisessa on monta asiaa, mitä tulee huomioida. Esim. opastukset tilalle, opastukset mm. sähköpääkeskukseen, veden pääsulkuun jne. olisi hyvä varmistaa. Pohja- ja asemakuva tarvittavine merkintöineen on syytä olla aina tilalla. Palovaroitinjärjestelmä on syytä olla myös päivitetty. Aina ei voi kuitenkaan varautua näinkään, koska tavan palovaroittimet eivät toimi esimerkiksi navetassa. Siitä syystä on tehtävä muita toimia, kuten palokatkoja ja alkusammutusvälineiden hankintaa ja merkintää. 

___________________________________________________________________________________ 

 

 

Kuivuripalot ja lakisääteinen nuohous kuivurille 

Kuivuri on yksi maatilan merkittävimmistä paloriskikohteista. Tulipalo saa usein alkunsa putsaamattomasta pannusta ja poistoilmakanavasta, jossa on roskia ja pölyä, jotka voivat syttyä kuumetessaan. Jyrsijät tekevät myös tuhojaan sähköjohdoille, aiheuttaen tulipaloja. Moni kuivuripalo liittyy myös inhimilliseen virheeseen: kiire, rutiineihin turtuminen ja pitkien työpäivien aiheuttama väsymys voivat johtaa siihen, että puhdistus, laitteen huolto, valvonta tai laitteen poikkeava käyttäytyminen jää huomaamatta. MTK:n paloturvallisuusmateriaalin mukaan kuivurin puhdistus, tarkastus ja koekäyttö tulee tehdä vuosittain ennen käyttöönottoa. Mitä muuta sinun tulee ottaa huomioon paloturvallisuudesta? Tee MTK:n paloturvatentti ja opi lisää asiasta: Maatilan paloturvallisuus. Käy myös säännöllisesti harjoittelemassa alkusammutustaitojasi. 

Kuivuri tulee myös nuohota vuosittain pelastuslain mukaan. Joko sinä olet nuohonnut kuivurisi? Nuohous on uunin puhdistuksen lisäksi ulkona olevien ritilöiden, kuivurin uunille menevän puhallusputken ja kuivurista lähtevän piipun tarkastamista. Ammattilaisen suorittaman nuohouksen tarkoituksena on varmistaa kuivurin paloturvallisuus kokonaisuutena. (Lähde: 1.9.2023, Nuohousalan keskusliitto ry, Kuivuripalojen riski on Länsi-Suomen maatiloilla nyt suurimmillaan: ”Kolmannes viljelijöistä luottaa hyvään tuuriin tänäkin vuonna) 

Ohjeet kuivuriuunin paloturvallisuuteen: 

1. Kuivureihin erikoistunut ammattilainen suorittaa nuohouksen kuivurisi uunin joka vuosi. 

2. Avaa kuivuriuunin luukut, tarkista uunin kunto joka vuosi käyttämällä apuna valoa. Kiinnitä huomiota etenkin reikiin sekä vääntymiin. Tarkista ja uusi myös luukkujen tiivisteet, jotta savukaasut eivät pääse ulos. 

3. Puhdista kuivuri vähintään vuosittain. Tarkista myös puhallusputki, piippu ja tila, jossa kuivuri sijaitsee. Huomioi myös tuholaistorjunta. 

4. Koekäytä kuivuria ennen vuoden ensimmäistä käyttöönottoa. 

Lähde: 1.9.2023, Nuohousalan keskusliitto ry, Kuivuripalojen riski on Länsi-Suomen maatiloilla nyt suurimmillaan: ”Kolmannes viljelijöistä luottaa hyvään tuuriin tänäkin vuonna 

__________________________________________________________________________________ 

Sähköturvallisuus maatilalla 

Tiesitkö, että puolet maatilojen tulipaloista alkaa viallisista, puhdistamattomista, väärään paikkaan tarkoitetuista tai muuten väärin käytetyistä tai väärin kytketyistä sähkölaitteista? Uusi siis sähkölaite ajoissa! Älä käytä vaarallisia laitteita! Tiesitkö, että lakisääteinen sähkölaitteiden määräaikaistarkastus koskee tiloja, joiden pääsulakekoko on yli 35 A? Tarkastuksen tulee tehdä TUKESin valtuuttama tarkastaja. Suurimmalla osalla tiloista määräaikaistarkastus on kokonaan tekemättä.  

Yleisimpiä havaittuja puutteita ovat mm. 

• Puuttuvat sähkökuvat sekä asennus- ja tarkastuspöytäkirjat 

• Rikkinäiset suojakuvut, katkaisijat ja pistorasioiden kannet 

• Vääränlainen sähkölaite kosteassa tai pölyisessä tilassa 

• Sähkökeskusten puuttuvat kosketussuojat 

• Pölyn ja lian sekaan hautautuneet laitteet 

• Rikkoutuneet johtimien suojakuoret 

• Epäkuntoiset loisteputkivalaisimet 

• Jyrsijöiden vahingoittamat kaapelit 

• Pysyviksi jääneet tilapäisviritykset 

• Kuluneet ja löystyneet liitokset 

• Toimimaton vikavirtasuojaus 

• Puutteellinen maadoitus 

(Lähde: 20.1.2026 Teppo Raininko, Lähitapiola, Maatilan riskit ja niihin varautuminen) 

______________________________________________________________________________________ 

Aurinkoenergian, akkuvarastojen ja biokaasun tuomat uudenlaiset riskit 

Aurinkopaneelit luovat nykyään myös erilaisia riskejä. Rakennuksessa tulisi olla selvät merkinnät aurinkopaneeleista, koska sähköiskun vaara palossa rikkoontuneesta paneelista on olemassa. Sähkö voi myös johtua paneelin runkoon sekä telineisiin. Lisäksi katolle kertyvä sammutusvesi voi myös johtaa sähköä ja aiheuttaa siten vaaratilanteen. Pelastustoimea haastaa myös se, että katolla olevat aurinkopaneelit voivat myös pudota paloa sammuttavien päälle tai aurinkopaneelin päältä saattaa pudota. Laitteiden rikkoutuessa niistä voi myös lentää lasinsiruja ja järjestelmän osien palaessa niistä saattaa kehittyä vaarallista kaasua. (Lähde: Yle, 2.4.2025, Ari Welling). Aurinkopaneeleiden osalta haastaa myös se, että niiden asentajilta puuttuu usein luvat, asennuksista puuttuu piirrokset ja asennuspöytäkirjat, asennustarkastus ja varmennustarkastus on tekemättä, runko on maadoittamatta, käyttöopastus on antamatta, on käytetty vääränlaisia kaapeleita, johdotukset ovat kiinnittämättä tai invertteri sisällä / suoraan lautaseinässä kiinni (Lähde: 20.1.2026 Teppo Raininko, Lähitapiola, Maatilan riskit ja niihin varautuminen). 

Akkuvarastoa ei tulisi sijoittaa asuin-, tuotanto- tai varastorakennukseen. Akkupalojen riski on nimittäin suuret, määrät ovatkin kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Akkuvarastot tulisi sijoittaa riittävän kauas kiinteistöstä, koska palava akusto muodostaa myrkyllisiä kaasuja. Tiesitkö, että pohjavesialueella isolla akustolla pitää olla myös erillinen sammutusjätevesien talteenotto tai maaperän saastumissuunnitelma? Joko sinä olet tehnyt sellaisen? Jos akkuvarastoja on pidettävä rakennuksen yhteydessä, tulee huolehtia palo-osastoinnista, tuuletuksesta sekä etäisyydestä rakenteisiin ja pelastusteistä. (Lähde: Maaseudun tulevaisuus, 10.11.2025, Eija Mansikkamäki) 

Kun lietteestä valmistetaan biokaasua, on aina muistettava räjähdysvaara. Tämän vuoksi biokaasulaitoksien osalta tulee tehdä pelastussuunnitelma, missä mietitään mm. alkusammutuskaluston sijainti ja suojaetäisyydet. Laitteiden kunto ja huolto ovat myös avainasemassa riskien hallinnassa. 

_____________________________________________________________________________________ 

Pelastustoimen vasteajat ja pelastussuunnitelma 

Maaseudulla korostuu pitkien pelastustoimen vasteaikojen vuoksi ennaltaehkäisy, omien esitoimien tärkeys sekä suunnittelu ja harjoittelu. Voit hallita riskejä tekemällä pelastussuunnitelman ja varmistamalla, että kohteessa on mm. alkusammutuskalustoa sekä taitoa ja osaamista käyttää niitä. Lisäksi on hyvä varmistaa, että kuivurin läheisyydessä ei ole muuta palavaa kuten koneita, jyviä tai liian lähellä olevia muita rakennuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta vastaa rakennuksen tai kohteen omistaja joko omaehtoisesti tai lakiin perustuen. 

 

Pelastussuunnitelman sisältää: 

•riskien ja vaarojen arvioinnin 

•selvityksen tilojen turvallisuusjärjestelyistä 

•toimintaohjeet onnettomuus ja vaaratilanteisiin ja niiden ehkäisyyn 

•muut omatoimisen varautumisen toimet. 

 

Pelastussuunnitelmalla ei varauduta vain tulipaloon, vaan esimerkiksi työturvallisuuteen, sähkönjakeluhäiriöihin ja vaarallisten aineiden onnettomuuksiin ja öljyvahinkoihin. 

 

(Lähteet: Keski-Suomen pelastuslaitos, 2026) 

_____________________________________________________________________________________ 

Alusammutuskaluston hankinta ja huolto 

Milloin viimeksi olet tarkastanut alkusammustuskalustosi huoltopäivämäärän? 

Valitse tarpeisiisi sopiva alkusammutuskalusto toiminnan, käyttäjien sekä tilojen mukaan. Tiesitkö, että tilojen koko ja muoto vaikuttaa sammuttimen määrän arviointiin? Sammutinta valittaessa tulee kiinnittää huomiota myös sammutusaineeseen (sammute), sammutustehoon, soveltuvuuteen tilojen sää- ja ympäristöolosuhteisiin sekä käyttöosaamiseen. Kalustoa valittaessa on mietittävä, että minkälainen kalusto on tarpeen. Riittääkö vain sammutuspeite vai tarvitaanko esimerkiksi hiilidioksidisammutinta. 

Alkusammutusvälineiden sijoittamisella kiinteistöön on myös väliä, niiden tulee olla helposti ja nopeasti käyttöönotettavissa. Hyviä sijoituspaikkoja ovat esim. käytävätilat ja poistumisreitti. Niitä tulee olla myös kaikkialla tasaisesti ja oikealle korkeudelle. Myös merkintöihin on kiinnitettävä huomiota. 

Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön omistajaa tai haltijaa pitämään alkusammutusvälineet toimintakuntoisina. Käsisammuttimet on tarkastettava kahden vuoden välein, lukuun ottamatta kylmässä olevia tai tärinälle altistuvia käsisammuttimia, mitkä on tarkastettava vuosittain. Jauhe- ja hiilidioksidisammuttimet tulee huoltaa 10 vuoden välein, vesipohjaiset 5 vuoden välein. Käytön jälkeen kalusto on huolettava aina. Tarkastuksen ja huollon tulee tehdä ainoastaan TUKESin hyväksymä käsisammutinhuoltoliike. 

Pelastustoimi on julkaissut vuonna 2021 ohjeen siitä, miten alkusammutuskalustoa tulee sijoittaa rakennuksiin, valita ja huoltaa. Tutustu ohjeeseen: https://pelastustoimi.fi/documents/25266713/235585639/Ohje_alkusammutusvalineiden_sijoittamisesta_rakennukseen.pdf/ca8fad1f-79e9-dbea-4f73-6ada248dcded?t=1741346511826 

Tutustu myös vakuutusyhtiösi vakuutusehtoihin! Siellä voi olla suoraan kerrottu, että saatat tarvita esimerkiksi vähintään kaksi tietyn teholuokan käsisammutinta kuivuriin. 

 

Lisätietoa hankkeesta: 

Taru Vänskä  

Projektipäällikkö 

ProAgria Keski-Suomi 

taru.vanska@proagria.fi 

050 304 9254 

Kauppakatu 19 A 1,  

40100 Jyväskylä 

 

 

 

 

Aura Kässi-Sekki                    

Projektipäällikkö                                

MTK-Keski-Suomi                  

aura.kassi-sekki@mtk.fi                      

050 324 5024                                       

Keskustie 20 C,  

40100 Jyväskylä