Lausunto

Itä- ja Keski-Suomen MTK liittojen peltokasvitvaliokunnan kannanotto: Suomalaisen Nurmensiemenen kriittinen rooli viljelyturvallisuudessa

17.04.2024

Itä- ja Keski-Suomen MTK liittojen peltokasvitvaliokunnan kannanotto: Suomalaisen Nurmensiemenen kriittinen rooli viljelyturvallisuudessa

Johdanto

Maatalous muodostaa olennaisen osan Suomen taloutta ja yhteiskuntaa, tarjoten perustan kansallisen ruokaturvan ylläpitämiseksi ja maaseudun elinkeinojen tukemiseksi. Viljelyyn kohdistuu monenlaisia uhkia, joista merkittäviä ovat kansallisesti ja alueellisesti haitalliset vieraslajit. Näiden lajien leviäminen voi vaarantaa maanviljelyn kestävyyden ja sitä kautta elintarvikeketju huoltovarmuuden. Tässä lausunnossa pureudutaan siihen, miksi on kriittisen tärkeää suosia suomalaista, tarkastettua ja sertifioitua nurmensiementä, jotta voidaan turvata kansallinen viljelyturvallisuus ja huoltovarmuus. (Elintarviketurvallisuus 2019)

Haitallisten vieraslajien monitahoinen uhka

Suomessa viljelyä uhkaavat vieraslajit, kuten rikkakananhirssi, hukkakaura ja sinipantaheinä, muodostavat monimutkaisen haasteiden verkoston. Nämä lajit eivät ainoastaan kilpaile resursseista viljelykasvien kanssa, vaan voivat myös nopeasti levitä ja muodostaa pysyviä populaatioita pelloilla, mikä vaikeuttaa niiden torjuntaa ja hallintaa. Nopeasti yleistyvä rikkakanan hirssi on vakava ongelma, joka hyötyy lämpimistä kesistä ja on yksi maailman pahimmista rikkakasveista. Se leviää erityisesti viljelykasvien siementen epäpuhtauksina ja siemenseosten mukana, joka voi tuottaa jopa 40 000 siementä yksittäisestä kasvista. Lisäksi rikkapuntarpään ja hietakattaran kaltaiset lajit esittävät uudenlaisia haasteita niiden resistenssin vuoksi yleisesti käytettyjä torjunta-aineita kohtaan. Esimerkiksi sinipantaheinä on monin paikoin viljelyksillä vakava rikkakasvi, joka on syrjäyttänyt rehulajeja ja aiheuttanut maidontuotannon alenemista esimerkiksi Uudessa-Seelannissa. (Vieraslajit 2024)

Vieraslajeja on havaittu myös metsästäjille myytävistä riistasiemenseoksista. Riistaseoksien alkuperään ei ehkä kiinnitetä niin paljon huomiota, kun viljelykasveihin mikä on omiaan lisäämään riskiä.

Suomalaisen nurmensiemenen merkitys

Kotimaisen, sertifioidun nurmensiemenen käyttö on yksi tehokkaimmista keinoista minimoida haitallisten vieraslajien leviämisen riski. Sertifiointi ja tarkastusprosessit takaavat, että siemenet ovat peräisin luotettavista lähteistä, ne ovat vapaat haitallisista rikkakasveista, ja niiden epäpuhtausaste on alhainen. Tämä ei ainoastaan suojaa yksittäisiä tiloja, vaan myös vahvistaa koko maan maatalousyhteisön kykyä ylläpitää kestävää ja turvallista maataloutta.

Kuitenkin sertifioidun siemenen käytön edistämiseen liittyy haasteita, kuten korkeammat kustannukset verrattuna tuontisiemeniin tai vähemmän tarkastettuihin vaihtoehtoihin. On tärkeää, että viljelijöitä tuetaan taloudellisesti ja tiedollisesti, jotta he voivat tehdä kestäviä valintoja. Lisäksi tulee kehittää ja tutkia muita torjuntakeinoja, kuten integroitua tuholaistorjuntaa ja agrobiodiversiteetin hyödyntämistä, jotka voivat täydentää sertifioitujen siementen käyttöä. (Tukes & Luke)

Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tukeminen

Kotimaisen siemenen käyttö tulee olla olennainen osa Suomen maatalouden huoltovarmuuden strategiaa. Se vähentää riippuvuutta tuontisiemenistä, jotka saattavat sisältää vieraslajeja ja muita tauteja. Lisäksi kotimaisen siemenen suosiminen tukee maan omavaraisuutta, alueellista elinkeinoelämää ja varmistaa, että siemenvarastot ovat saatavilla kriisitilanteissa.

Johtopäätös

Kotimaisen, tarkastetun ja sertifioidun nurmensiemenen käytön edistäminen on keskeinen osa viljelyturvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistamista Suomessa. Sen avulla voidaan tehokkaasti torjua haitallisten vieraslajien uhkaa, edistää maatalouden kestävyyttä ja tukea kansallista ruokaturvaa. On elintärkeää, että viljelijöitä kannustetaan ja tuetaan tässä pyrkimyksessä, sekä tutkimuksen että taloudellisten resurssien kautta. Kansallisen strategian kehittäminen, joka sisältää monipuolisia torjuntakeinoja ja tukee kotimaista siementuotantoa, on avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Itä- ja Keski-Suomen peltokasvivaliokunnan puolesta

Kimmo Laamanen                                                                                Antti Waris
puheenjohtaja                                                                                       sihteeri

Lähteet:
 

Elintarviketurvallisuus. 2019. Ruokavirasto. https://luomumpivs.livia.fi/wp-content/uploads/2020/02/Heikkila-Sertifioitu-siemen-viljelystarkastus.pdf. Viitattu 3.4.2024

Luke. 2021. Biodiversiteetti Ruokajärjestelmässä. https://www.luke.fi/sites/default/files/2022-03/Helenius_HY_Biodiversiteetti-ruokajarjestemassa.pdf. Viitattu 3.4.2024

Tukes. Integroitu kasvinsuojelu. N.d. https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu. Viitattu 3.4.2024

Vieraslajit. N.d.  www.vieraslajit.fi/lajit. Viitattu 3.4.2024

Antti Waris

toiminnanjohtaja

0400 486 354

antti.waris(at)mtk.fi