Varautuva viljelijä -hanke  

Huoltovarmuuden vahvistamista Keski-Suomessa 

Varautuva viljelijä -hanke toimii Keski-Suomen alueella ja on ProAgria Keski-Suomen ja MTK-Keski-Suomen yhteishankkeena. Hankkeessa koulutetaan viljelijöitä ilmastoon, tuotantoon ja talouteen liittyvien riskien tunnistamiseen ja niihin varautumiseen. Varautumisen myötä tuetaan Keski-Suomen huoltovarmuutta ja elintarvikeomavaraisuutta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. 

Tule mukaan hankkeen toimintaan! 

Hankkeen nettisivut: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/varautuva-viljelija/  

Facebook-sivut: https://www.facebook.com/groups/varautuvaviljelija/  

Instagram-sivut: https://www.instagram.com/varautuvaviljelija/  

Hankkeen tulevat tapahtumat  

Kaikki tapahtumat löydät yhdeltä sivulta (ajankohtaista): https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/varautuva-viljelija/  

Mansikkatilan pellonpiennarpäivä Tarvolan tilalla Saarijärvellä 12.6.2026 klo 11.30–16.00 

Päivän aikana tarkastellaan mansikan lajikekoetta, käydään läpi pölytystä ja luontaista torjuntaa sekä arvioidaan maan kasvukuntoa.  Tapahtuma järjestetään yhdessä Marjava- ja Arvo-hankkeiden kanssa. 

Ilmoittautuminen 9.6. mennessä osoitteessa: Mansikkapellonpiennarpäivä, 12.6.2026 Saarijärvi 

Varautuva viljelijä -hanke järjestää yhdessä Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen (VARPSI) -hankkeen kanssa yhteensä neljä rypsi- ja rapsiaiheista pellonpiennarpäivää kesäkuusta syyskuuhun 

Varautuva viljelijä -hanke haluaa kannustaa keskisuomalaisia viljelijöitä rypsin ja rapsin viljelyyn, koska haluamme lisätä valkuaisomavaraisuutta. Lisäksi kyse on kannattavuudesta, öljykasveista maksetaan viljoja paremmin. Keski-Suomen alueella etuna on myös pienempi tauti- ja tuholaispaine, mikä johtuu öljykasvien vähäisestä viljelystä maakunnassa. 

Järjestämme pellonpiennarpäiviä kolmella eri tilalla, joilla tehdään erilaisia viljelykokeiluja. Tule seuraamaan, miten rypsin- ja rapsinviljely onnistuu Korpilahdella, Saarijärvellä ja Kannonkoskella! 

Rypsi- ja rapsiaiheinen pellonpiennarpäivä Jarkko Nurmisen tilalla Jyväskylän Korpilahdella 17.6.2026 klo 12–14 

Aiheena on kasvinsuojelu rypsin- ja rapsinviljelyssä. 

Luomukevätrypsiaiheinen pellonpiennarpäivä Veli-Pekka Kärjen tilalla Saarijärvellä 24.6.2026 

Aiheena luomukevätrypsin lannoituskokeilu. 

Rypsiaiheinen pellonpiennarpäivä Tuukka Kauppisen tilalla Kannonkoskella 22.7.2026

Aiheena kevätrypsin lajikekoe.

Rypsin ja rapsin puintiaiheinen pellonpiennarpäivä Jarkko Nurmisen tilalla Jyväskylän Korpilahdella 10.9.2026. 

Tulossa myös: 

Hyvinvointiaiheinen webinaari 28.10.2026 klo 10–12. 

Puhutaanko maatalousyrittäjän rahoista? -webinaarisarja, marras-helmikuu 2026–2027. 

Maan kasvukunto 

Miksi maan kasvukunnolla on väliä ja miten sitä voi itse parantaa ja tutkia? 

Hyvässä kunnossa oleva maa tuottaa parempia satoja ja tukee samalla ympäristöä ja ilmastoa. Kun maaperä on elinvoimainen, se sitoo tehokkaammin ravinteita ja hiiltä, mikä vähentää valumia ja parantaa ilmastonmuutoksen hillintää. Viljelijälle tämä näkyy tasaisempina satoina, pienempänä tautipaineena ja parempana veden imeytymisenä, jolloin pellot eivät jää vettymään. Lisäksi ostopanosten tarve voi pienentyä, koska maaperän oma typensidonta tehostuu ja kasvit pystyvät hyödyntämään maassa olevan fosforin aiempaa paremmin. Lopputulos hyödyttää sekä viljelijää että ympäristöä.  

Katso, kuinka Tuukka Kauppinen tekee aistinvaraisen arvion peltomaasta: Facebook-video 

Maan tiivistymistä voi tutkia myös itse: Soil compaction pressure test - tire vs. track combine 

Pellonpiennarpäivässä Tarvolan tilalla 12.6. tehdään kuoppatesti. Kuoppatestillä voi tutkia peltomaan rakennetta ja kasvukuntoa. Siinä maahan kaivetaan noin 50×40×40 cm kokoinen kuoppa ja maaprofiilia tutkitaan kerros kerrokselta. Testi paljastaa maan tiivistymisen, mururakenteen uriston kehityksen, vedenläpäisevyyden ja pieneliötoiminnan. Arviointia voi tehdä MARA-kortin avulla: MARA-kortti 

Pellonpiennarpäivillä 17.6., Jarkko Nurmisen tilalla, Varautuva viljelijä -hanke suorittaa Juuso Joonan kehittämän kalsarihaasteen, jolla mitataan maan kasvukuntoa. Hautaamme kahdet kalsarit maahan: ensimmäiset viljelysmaalle ja toiset joutomaalle. Pidämme toisen pellonpiennarpäivän Jarkko Nurmisen tilalla syyskuun alussa, rapsin puinnin aikaan. Silloin kaivamme kalsarit ylös ja tarkastelemme, onko maan mikrobisto tehnyt puuvillakalsareista selvää jälkeä.

Miksi Varautuva viljelijä -hanke kannustaa rypsin ja rapsin viljelyyn? 

Hanke haluaa edistää rypsin ja rapsin viljelyn lisäämistä, koska öljy- ja palkokasvien tuotantoa kasvattamalla Suomessa olisi mahdollista päästä 75 prosentin omavaraisuuteen valkuaisrehuntuotannossa. Luken selvityksen mukaan tämä voisi tapahtua vuonna 2040. Nordic Soyan mukaan täysi omavaraisuus rypsirouheen osalta tarkoittaisi noin 200 000 hehtaarin rypsin ja rapsin viljelyalaa. Vuonna 2025 rypsiä viljeltiin 45 200 ha ja rapsia 11 100 ha, joten omavaraisuuteen on vielä matkaa. Keski-Suomessa rypsin viljelyala oli 1000 ha, josta 200 ha oli luomussa. Nousua edelliseen vuoteen oli 200 ha ja se tuli tavanomaisessa tuotannossa. Rapsin viljely oli käytännössä olematonta. Rypsin ja rapsin viljelyn lisäämisellä kotimaassa, saataisiin esimerkiksi ulkomailta tuotava ja lehmien ruokinnassa käytettävä rapsirouhe ja broilereiden soijarouhe korvattua. Valkuaisomavaraisuudesta voit lukea lisää Huoltovarmuuskeskuksen julkaisusta Suomen valkuaisomavaraisuuden nostamispotentiaali  

Rypsiä ja rapsia kannattaisi viljellä myös taloudellisista syistä: öljykasvien vähäisen viljelyn takia niistä maksetaan parempaa hintaa kuin viljoista. Tuottajahintakerroin leipävehnään nähden on ollut yli kaksinkertainen useamman vuoden ajan ja rehuviljaan vielä enemmän. Ajantasaista tietoa hinnoista löytyy:  Kotimaan hinnat - Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR 

_____________________________________________________________________________________ 

Vesitalouden hallinta 

Pellon vesitalous vaikuttaa tuottavuuteen, ravinnehuuhtoumiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja koko maatalousympäristön ekologiseen kestävyyteen. Vesitalous määrittää pellon kyvyn tuottaa satoa, kestää koneiden painoa ja pidättää ravinteita. Liian märkä maa tiivistyy, kuivuu hitaasti ja altistaa ravinteiden huuhtoutumiselle. Liian kuiva maa puolestaan heikentää kasvien kasvua ja lisää kastelutarvetta. 

Toimia, joilla voidaan parantaa pellon vesitaloutta: 

• Salaojitus ja niiden kunnostaminen varmistavat, että ylimääräinen vesi poistuu pellosta. 

• Säätösalaojitus mahdollistaa vedenpinnan tason hallinnan: vettä voidaan pidättää kuivina kausina ja poistaa märkinä. 

• Salaojakastelu tuo vettä takaisin salaojiin, kun pellon kosteus laskee liikaa. 

• Valtaojien padotus hidastaa veden poistumista laajoilta alueilta ja voi nostaa pohjaveden pintaa. 

• Maan rakenteen parantaminen (syväjuuriset kasvit, jankkurointi) lisää veden läpäisevyyttä ja juuriston kasvutilaa. 

• Ravinnehuollon optimointi vähentää huuhtoumariskiä ja tukee kasvua. 

Näillä keinoilla pellon kantavuus paranee, jolloin työt voidaan tehdä oikeaan aikaan. Ravinnehuuhtoumat vesistöihin vähenevät, koska kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet tehokkaammin - vesi ei kulje maassa liian nopeasti eikä vie ravinteita mukanaan. Myös eroosio vähenee, mikä pienentää fosforin kulkeutumista. 

Vesitalouden hallinnassa varaudutaan myös ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin: pellon vesitalouden ollessa kunnossa maaperä pystyy paremmin kestämään sään ääriolot - kuivuusjaksot ja rankkasateet - ja satovarmuus paranee.  

Vesitalouden hallinta ei ole vain tekninen toimenpide, vaan strateginen valinta, joka vaikuttaa ruokaturvaan, ympäristöön ja maatalouden taloudelliseen kestävyyteen. 

_____________________________________________________________________________________ 

Viljelykierron monipuolistaminen 

Viljelykierto on kasvilajien vuorottelua samalla lohkolla. Monipuolinen viljelykierto parantaa maan kasvukuntoa ja lisää satoa. Se ehkäisee kasvitautien ja tuholaisten lisääntymistä sekä helpottaa rikkakasvien hallintaa, kun erilaiset kasvit ja kasvurytmit heikentävät monivuotisten rikkakasvien elinvoimaa. Taloudellinen riskienhallinta helpottuu, kun useiden kasvilajien viljely tasaa markkinariskejä ja satojen vaihtelua. Kasvien ominaisuuksia kannattaa hyödyntää: typpeä sitovien palkokasvien viljelyllä voi säästää lannoitekustannuksissa ja syyskasvien – esimerkiksi syysrypsin - viljely pitää pellot kasvipeitteisinä talven yli, mikä auttaa pellon vesitalouden hallintaan ja hiilensidontaan.  

Esimerkkejä viljelykasveista, jotka toimivat myös maanparannuskasveina: 

• englanninraiheinä, valkoapila 

•  –-> monivuotisia, ehtivät kasvattaa runsaan juuriston  

• sinimailanen ja nurmimailanen  

--> syväjuurisina kuohkeuttavat maata ja tuovat sinne runsaasti eloperäistä ainesta 

• herne ja härkäpapu  

--> vaikuttavat myönteisesti maan ravinteisuuteen sekä rakenteeseen murustumisen ja kuohkeutumisen osalta. 

Tuotantopanokset 

Tuotantopanosten — energia, lannoitteet, rehut, polttoaineet ja rakennuskustannukset — jyrkkä kallistuminen on heikentänyt maatilojen kannattavuutta ja lisännyt taloudellista epävarmuutta. 

• Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, erityisesti energian ja lannoitteiden osalta. 

• Tilojen taloudellinen liikkumavara on kaventunut, mikä näkyy investointien lykkäämisenä ja kassakriiseinä. 

• Kannattavuus on heikentynyt, vaikka tuottajahinnat ovat paikoin nousseet — kustannusnousu on ollut suurempi kuin tulokehitys. 

• Huoli huoltovarmuudesta kasvaa, koska kotimaisen alkutuotannon jatkuvuus on uhattuna. 

• Huoltovarmuuskeskuksen mukaan elintarviketuotannon kustannuskriisi on rakenteellinen, ei vain hetkellinen. 

--> “Sopeutuminen tapahtuu nyt tuotantoa vähentämällä.” (MTK:n ja SLC:n jäsenkysely: kallistuneet tuotantopanokset ajavat maatiloja vähentämään tuotantoa  - MTK)  

Maailmanpoliittinen tilanne jatkuu epävakaana. Parhaiten tuotantopanosten hintojen kasvuun voi varautua panostamalla peltojen kasvukuntoon: 

1. Huolehdi maan kasvukunnosta 

2. Laita pellon vesitalous kuntoon 

3. Viljele monipuolisesti erilaisia kasveja 

--> Muista: varastoja ovat myös ne resurssit, joita maahan on varastoitu.